Suomessa työturvallisuutta säädellään äärimmäisen tarkasti, mikä on sekä hyvä että huono asia. Työntekijä voi olla luottavaisin mielin siitä, että hän on turvassa, mutta työnantajalla tarkat määräykset voivat aiheuttaa toisinaan harmaita hiuksia. Tämän artikkelin päämääränä on tutkia aihetta objektiivisesti ja katsastaa, mitä kaikkea nykypäivän Suomessa vaaditaan työturvallisuuden saralla, erityisesti työmailla.

Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja vastaa kaikista sille kuuluvista velvollisuuksista. Lisäksi työntekijä sitoutuu noudattamaan työturvallisuuslakia sekä hänelle osoitettuja määräyksiä. Työturvallisuuden laiminlyönnistä on ankarat seuraukset – työnantaja voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, kun taas työntekijä voi tulla vakavissa laiminlyöntitapauksissa irtisanotuksi.

Suomessa on työturvallisuuden ohella tarkat määräykset työsuojelusta, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia vaaroja ja haittoja työntekijän terveydelle. Työsuojelua koskevia säännösten ja määräysten noudattamista valvotaan tarkasti. Tämän sektorin ylimpänä valvojana toimii Aluehallintovirasto, joka tekee tarkastuksia työpaikoille.

Monella suomalaisella työpaikalla on viimeisen vuosikymmenen aikana kärsitty rakennuksen ilmanlaatuun liittyvistä ongelmista. Jotkut työntekijät ovat saaneet elinikäisiä oireita, tai huono ilmanlaatu ja haitallisten itiöiden hengittäminen on voinut laukaista niihin liittyviä kroonisia sairauksia. Nimenomaan kosteusvaurioihin ja ilmanlaatuun liittyviin asioihin kiinnitetään Suomessa poikkeuksellisen paljon huomiota, ja muun muassa silmä,- allergia,- ja hengitystieoireiden yhteys ilmanlaatuun tunnistetaan laajasti. Moni työpaikka on siirtynyt kosteusongelmien tai huonon ilmanlaadun seurauksena joko väliaikaisiin tai kokonaan toisiin toimitiloihin

Työsuojelun kehittämiseen liittyvät seikat

Työsuojelu on sanana hieman vieraampi, mutta lyhykäisyydessään se merkitsee työhyvinvoinnin edesauttamista. Hyvinvoiva työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen, mikä näkyy vähäisempinä sairauspoissaoloina ja parempina tuloksina. Turvallinen ja terveellinen työympäristö ylläpitävät työn mielekkyyttä, jolloin työtehtävistä suoriutuu ripeämmin ja tehokkaammin.

EU-jäsenyyden myötä Suomen työsuojelulainsäädäntö on mukautettu EU-työsuojelulainsäädäntöön, johon liittyy omat pykälänsä. Koska EU on kulttuurialueena varsin laaja, on eri maiden välillä varsin suuria rakenteellisia eroja. On mahdollista todeta lyhyesti, että Suomen on muiden EU-jäsenmaiden tapaan pyrittävä parantamaan työntekijöiden työympäristön turvallisuutta ja huolehdittava siitä, että työtä tehdään terveyttä suojelevalla tavalla. Suomen perustuslain mukaisesti työvoiman suojelu kuuluu julkisen vallan alaisuuteen, joten työsuojelu on todella monisäikeinen mekanismi.

Ensiapuvalmius

Laki edellyttää, että jokaisella työpaikalla on valmius ensiavun antamiseen. Työnantajan edellytetään antavan työntekijöille tarkat ohjeet siitä, kuinka toimia, jos työympäristössä tapahtuu onnettomuus tai sairaskohtaus. Ensiaputarvikkeita tulee olla riittävästi sekä niiden sijainti täytyy olla selkeästi merkitty, jotta jokainen löytää kyseisen paikan. Paras tilanne on tietenkin se, että jokainen henkilökuntaan kuuluva tietää ensiaputarvikkeiden sijainnin jo ennen, kuin niille on käyttöä. Tietyissä tapauksissa edellytetään lisäksi, että ensiavun antamiseen on osoitettu tietty tila.

Työterveyshuollosta vastaava yhteistyökumppani arvioi työpaikkaselvityksen yhteydessä, millaista ensiapuvalmiuden tarvetta edellytetään. Lisäksi suunnitellaan, millaiset ensiaputaidot ja välineet ovat riittävät. Työnantajan tulee myös nimittää vähintään yksi työntekijä ensiaputehtäviin ja tarjota tälle koulutusta sekä varusteita.

Haitta- ja vaaratekijöihin perehtyminen työympäristössä

Työnantajan tulee suorittaa työstä, työympäristöstä ja työolosuhteista riskien arviointi, jonka tarkoituksena on kartoittaa vaaratekijöitä sekä niiden merkittävyyttä. Tarkoituksena on tehdä toimenpiteitä riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi, jotta mahdollisia vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä.

Riskien kartoittamiseen kuuluu niiden aiheuttamien seurausten määrittäminen eli se, onko mahdollisella vahingolla vähäiset, haitalliset vai vakavat riskit. Näiden riskien arvioiminen kuuluu työnantajalle, joka vastaa koko prosessista sekä yrittää minimoida niiden todennäköisyyttä. Työnantajan on hyvä ilmoittaa riskianalyysin tuloksista työntekijöilleen, jotta mahdollisia vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä koko työyhteisön toimesta.

Erilaiset lupa- ja turvallisuuskortit

Tietyillä aloilla olevilta työntekijöiltä edellytetään erilaisia lupakortteja, jotta he voivat toimia työssään. Kortteja on alasta riippuen useita ja lähes poikkeuksetta niiden kustannuksista sekä voimassaolosta vastaa työnantaja.

Sähkötyöturvallisuuskorttia edellytetään henkilöiltä, jotka toimivat sähköalalla. Sertifikaatti takaa, että sen suorittanut henkilö tietää muun muassa kaikki keskeiset säädökset, sähkötyöturvallisuusstandardin ja mahdolliset vaaranpaikat. Päivitetyn tiedon ja osaamisen takaamiseksi on kortti uusittava viiden vuoden välein.

Työturvallisuuskortin tarkoituksena on tarjota tietoa työsuojelusta, minimoida työtapaturmien ja vaaratilanteiden määrää työpaikoilla, sekä saada työntekijät kiinnostumaan työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Kortin saanti edellyttää kahdeksan tunnin mittaista koulutusta, joka päättyy työturvallisuuskortin testiin. Työturvallisuuskortti on niin ikään voimassa viisi vuotta.

Suomen pelastusalan keskusjärjestön myöntämää tulityökorttia edellytetään henkilöiltä, joka valvoo, tekee tai vartioi tulitöitä. Sen tarkoituksena on ehkäistä onnettomuuksien syntyä, läpikäydä keskeistä lainsäädäntöä sekä kertoa osapuolten vastuista. Myös tulityökortti on voimassa viisi vuotta.

Hygieniapassia edellytetään henkilöiltä, jotka toimivat elintarvikealalla esimerkiksi elintarvikehuoneistossa tai käsittelevät helposti pilaantuvia ruoka-aineita. Hygieniapassin tarkoituksena on mahdollistaa riittävä tietotaito ruuan turvalliseen käsittelyyn. Hygieniapassin saanti edellyttää kokeen läpäisemistä, mutta osallistujan ei tarvitse osallistua minkäänlaiselle kurssille. Toisin kuin monet muut sertifikaatit, on hygieniapassi voimassa toistaiseksi.

Valviran kehittämän anniskelupassin tarkoituksena on taata riittävä osaamistaso anniskeluravintolassa työskentelevälle henkilölle. Anniskelupassin saanti edellyttää anniskelupassitestin läpäisemistä, joten tiettyä kurssia ei tarvitse suorittaa. Sen sijaan järjestetään valmennuskursseja, joilla tuetaan oppimista ja testiin valmistautumista. Kun passin on saanut hyväksytyksi läpi, on se hygieniapassin tapaan voimassa toistaiseksi.

Edellä mainittujen lisäksi Suomessa voi suorittaa 40 tunnin mittaisen järjestyksenvalvojan peruskurssin, jonka läpäissyt henkilö voi toimia turvallisuustehtävissä esimerkiksi laivalla, festivaaleilla, urheilu- tai yleisötapahtumissa, ravintoloissa tai vaikkapa leirintäalueilla. Järjestyksenvalvojakurssin ja siihen liittyvän kokeen hyväksytysti suorittanut henkilö saa itselleen koulutustodistuksen, jonka avulla voi anoa poliisin myöntämää järjestyksenvalvojakorttia. Kortin suorittaminen edellyttää vähintään 18 vuoden ikää ja nuhteetonta taustaa.

Järjestyksenvalvontakurssin sisältö noudattaa sisäministeriön laatimaa ohjeistusta. Kurssi koostuu teoriaosion lisäksi voimankäyttöön ja turvallisuustarkastuksiin liittyvästä harjoittelusta sekä pelastus-, ensiapu- ja alkusammutuskoulutuksesta. 

Muiden yllämainittujen kurssien tapaan myös järjestyksenvalvojakortin voi suorittaa missä päin Suomea tahansa. Järjestyksenvalvontakortista on suurta hyötyä, sillä vain 40 tunnin koulutuksen avulla voi toimia useissa eri työtehtävissä.