Turvavälineiden merkitys työmaalla

 

Turvavälineet ja -varusteet ovat kohtuuhintaisia henkivakuutuksia, joiden ansiosta voidaan välttyä kuolemantapauksilta, loukkaantumisilta ja onnettomuuksilta. Niiden käyttöön liittyvät asetukset on määritelty laissa, mutta työmaalla on hyvä varautua mieluummin liiallisesti kuin liian huonosti ennalta arvaamattomien tilanteiden välttämiseksi.

Turvavälineiden ja -varusteiden merkitystä on mahdotonta korostaa liikaa, sillä fyysinen työ asettaa aina omat riskinsä. Mikäli onnettomuus tapahtuu, voi vakuutusyhtiö evätä korvaukset tai käynnistää tutkinnan, jonka aikana selvitetään perusteellisesti, onko työnantaja täyttänyt velvollisuutensa. Jos työnantajalle on epäselvää, mitä kaikkea hänen tulee antaa työntekijöilleen, on hyvä olla yhteydessä paikalliseen Aluehallintovirastoon tai yhteiskumppanina toimivaan työterveyshuoltoon. Korkein mahdollinen turvallisuustaso on kaikkien osapuolten etu ja sen avulla voi välttää mahdolliset henkilövahingot sekä jatkotoimenpiteet.

Vaikka työturvallisuuteen liittyvät kysymykset koskevat turvavälineiden osalta lähinnä työmaita ja tuotantolaitoksia, liittyy myös muihin työpaikkoihin omat turvallisuusriskinsä. Yksi näistä on sosiaali- ja terveydenhuoltoala, jolla oman riskinsä muodostavat tartuntataudit, arvaamattomasti käyttäytyvät, mahdollisesti aggressiiviset potilaat ja esimerkiksi pistämistilanteisiin liittyvät onnettomuudet ja virheet. Tiedostamme laajasti nämäkin seikat, ja sen, kuinka tärkeitä asianmukaiset työvarusteet ovat terveydenhuoltohenkilöstön kohdalla, mutta tällä kertaa perehdymme tilanpuutteen vuoksi ainoastaan työmaa- ja tuotantolaitosturvallisuuteen.

Raskaat osat voivat aiheuttaa vaaratilanteita

Raskaat, painavista materiaaleista valmistetut osat voivat aiheuttaa vakavia vaaratilanteita työmailla ja tehtaissa. Vaikka työntekijällä olisi pitkä kokemus omalta alaltaan, voi esimerkiksi nosturin tai lastauslaitteen äkillinen romahdus aiheuttaa välittömän vaaran. Tämän vuoksi työnantajan tulee antaa työntekijöille asianmukaiset varusteet ja velvoittaa heitä käyttämään niitä, jotta ennalta arvaamattomatkin vaaratilanteet pystytään välttämään. Pelkät asianmukaiset varusteet eivät riitä, vaan niitä on myös huollettava asianmukaisesti.

Työnantajan tulee ehdottomasti hankkia asianmukainen kypärä tai mieluiten kypäräpaketti, joka sisältää kypärän lisäksi kuulo- ja silmäsuojaimet ja jonka avulla voi suojautua esimerkiksi äkillisiltä voimakkailta ääniltä tai putoavista, ympäriinsä lentelevistä palasista. Monissa tehtävissä edellytetään myös hengityssuojaimen käyttöä.

Edellä mainittujen ohella turvakengät ovat erittäin hyödylliset etenkin, jos on riskinä, että esimerkiksi satojen tai tuhansien kilojen painoinen teräsmassa voi pudota hetkenä minä hyvänsä jalkojen päälle. Turvavarusteiden on oltava työntekijälle sopivan kokoiset. Kirkkaanväriset huomioliivit ovat kullanarvoisia vaara- ja uhkatilanteiden torjumisessa ja ennaltaehkäisyssä.

Suojaudu kemikaaleilta huolellisesti

Kemikaalit aiheuttavat pahimmassa tapauksessa peruuttamatonta vahinkoa, joka voi johtaa työkyvyttömyyteen tai hengen menetykseen. Erityisesti syövyttävät kemikaalit ovat tuhoisia aineita, joilta on välttämätöntä suojautua erittäin tarkasti. Pelkät ihoa suojaavat varusteet eivät riitä, vaan myös silmät ja hengitystiet tulee suojata huolellisesti.

Kemikaalien kanssa on hyvä käyttää erikoisnaamareita, joiden tarkoituksena on suojata käyttäjää roiskeilta tai hajuilta. Niiden avulla on mahdollista peittää myös limakalvoalueita eli suuta ja sieraimia. Näiden kahden herkän alueen suojaaminen myös mahdollistaa, ettei syövyttävää ainetta leviä sisäelimiin, kuten keuhkoihin ja kurkkuun.

Kemikaalien parissa työskentelevän on parempi olla liian varovainen kuin huolimaton ja varautua erittäin tarkasti etenkin tuntemattomien aineiden kanssa toimiessa. Asianmukaiset turvakengät suojelevat jalkoja yllättäviltä roiskeilta, kun taas hanskat pitävät kädet turvassa.

Käsineiden valinnassa on tosin hyvä tehdä tarkka turvallisuusselvitys ennen lopullista valintaa, sillä kumi- ja muovihanskojen välillä on eroja. Kaikki materiaalit eivät välttämättä eristä tai kestä syövyttäviä aineita, jolloin niiden käyttö olisi yhtä tyhjän kanssa. Pahimmassa tapauksessa hansikas voisi jopa edesauttaa syövyttävän aineen imeytymistä ihoon. Lisäksi on tärkeää miettiä, millaisia vaaroja hanskoista voi mahdollisesti aiheutua – voiko tietty materiaali muuttaa tartuntaotteen kömpelöksi tai lisätä mahdollisuutta liikkuviin koneenosiin takertumiseen.

Vaikka turvavälineiden käyttö on kaiken A ja O, on niiden valinnassa huomioitava useita seikkoja, jotka voivat vaikuttaa työturvallisuuteen merkittävästi. Turvavarusteita on mahdollisesti vaihdeltava eri työtehtäviä suorittaessa, jotta suojaus on koko ajan asianmukaisella tavalla hoidettu.

Liukuesteet ehkäisevät liukastumisia

Monelle voi tulla yllätyksenä, että liukastumiset ja kaatumiset ovat tyypillisimpiä työpaikkatapaturmia, jotka useimmiten aiheuttavat käsi- ja jalkavammoja. Työntekijöiden turvallisuuden kannalta onkin erittäin olennaista huolehtia, että lattiapinnalla ei ole turhia esteitä, kuten sähköjohtoja, tai se ei ole tehty liukkaasta materiaalista. On myös tärkeää huolehtia, että siivouksen yhteydessä käytetään varoitusmerkkejä, jotka kertovat lattian olevan märkä.

Liukuesteet ovat erinomaisia apuvälineitä erityisesti tehdasoloissa, joissa voi olla paljon nestettä lattialla esimerkiksi tuotantoprosessin sivuaineena. Liukuesteitä voi ostaa erikseen ja ne on helppo kiinnittää kengänpohjiin.

Huomiovaatteet voivat pelastaa ihmishenkiä

Suomalainen jalankulkijaheijastin on innovaatio, joka on pelastanut monia henkilöitä tieliikenteessä. Tämä heijastava pinta on siirretty myös huomiovaatteisiin, joiden ansiosta henkilö huomataan pimeässä, kun valo heijastuu siihen. Heijastinliivi on loistavista ominaisuuksistaan huolimatta edullinen vaihtoehto, joka sopii erityisesti logistiikan kanssa työskenteleville henkilöille. Suomessa on syksyllä ja talvella erittäin pimeää ja tehdasalueella työskentelevää henkilöä voi olla haastavaa nähdä pilkkopimeässä.

Raskaan auton kuljettaja ei pysty reagoimaan kovinkaan nopeasti äkillisiin tilanteisiin, jos hän näkee ihmishahmon viime tingassa kulkuneuvonsa edessä tai peruutustilanteessa. Työnantaja voikin turvata työntekijänsä hankkimalla heijastinvaatteita ulkona pimeään aikaan työskenteleville henkilöille. Huomioliivit eivät ole pahitteeksi myöskään varastotiloissa, joissa trukit liikkuvat nopeasti paikasta toiseen. Suurten ja painavien taakkojen putoamisriski on aina olemassa, ja huomioliivin käyttö on ensiarvoisen tärkeää myös tällaisten vaaratilanteiden ennaltaehkäisyssä.

Suomalaiset työnantajat huolehtivat työntekijöidensä turvallisuudesta pääsääntöisesti erinomaisesti. Puutteita esiintyy tietenkin jonkin verran, mutta yleisesti ottaen työturvallisuustilanne on maassamme todella hyvällä mallilla.

Suomi on maa, jossa sääntöjen noudattamiseen suhtaudutaan perinteisesti vakavasti: hyvä esimerkki tästä on se, että liikennevaloissa todella harva suomalainen ylittää kadun punaisen valon palaessa, vaikka autoja ei näkyisi mailla eikä halmeilla. Sääntöjen noudattaminen on hyvä ominaisuus, joka liittyy tietyllä tapaa myös rehellisyyteen. Käsitys oikeasta ja väärästä on melko selkeä, ja asiat halutaan pääsääntöisesti tehdä hyvin.

Turvavarusteista huolehtiminen

Monissa työtehtävissä edellytetään turvavarusteita, joiden tarkoituksena on pitää huolta työntekijöiden ja työmaa-alueella tai toimipisteessä vierailevien turvallisuudesta. On tärkeää, että itselle sopivat ja työpaikalla käytössä olevat turvavälineet valitaan huolellisesti, jotta niistä saa parhaan mahdollisen avun tiukan paikan tullessa. Turvavarusteiden on oltava käyttäjälleen sopivia, ja ne ovat henkilökohtaisia.

Pelkkä varusteiden käyttö ei kuitenkaan riitä, vaan niitä on osattava käyttää asianmukaisella tavalla, ja niiden kunto on tarkistettava säännöllisesti. Mikäli turvavarusteissa huomataan puutteita, kuten esimerkiksi käytön mukanaan tuomia kulumia, jotka vaikuttavat niiden tarjoamaan suojaukseen, on ne uusittava.

Turvavarusteiden huonolla kunnolla tai puutteellisuudella voi pahimmassa tapauksessa olla vakavia seurauksia. Jos tapahtuu onnettomuus, jonka syyksi havaitaan turvallisuustekijöiden laiminlyönti, voi vakuutusyhtiö evätä mahdolliset korvaukset. Pahimmassa tapauksessa riittämättömien tai rikkinäisten turvavarusteiden käytöstä voi seurata jopa elinikäinen ruumiinvamma tai kaikkein ikävimmässä skenaariossa peräti hengen menetys. Laiminlyönnistä saattaa joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, joka voi johtaa taloudellisiin korvauksiin tai muihin rangaistuksiin. Lyhyesti sanottuna on siis todella tärkeää, että välineet ovat asianmukaisella tolalla, ja että niitä käytetään poikkeuksetta.

Turvavarusteista huolehtiminen on usein hyvin yksinkertaista, ja siihen tuhraantuu vain hieman aikaa ja huolenpitoa. Varusteista huolehtimisen tulisikin sisältyä työaikaan, tai sitä varten pitäisi olla erillinen turvallisuusvastaava, joka huolehtii siitä, että kaikkien työntekijöiden varusteet pysyvät huollettuina. Paras keino systemaattiseen turvavarusteista huolehtimiseen on se, että viikossa tai kuukaudessa on tietty päivä, jolloin varusteet käydään kohta kohdalta läpi, ja niille suoritetaan vaadittavat huoltotoimenpiteet. Tutustumme tässä artikkelissa yksinkertaisiin tapoihin, joiden avulla työskennellä huolettomammin, ja kuinka pidentää turvavarusteiden käyttöikää.

Palohälyttimen testaus

Palohälytin on edullinen mutta erittäin hyödyllinen turvavaruste, joka kertoo mahdollisesta tulipalosta. Sen ylläpidosta on kuitenkin syytä olla tarkkana, sillä laitteella, joka ei toimi, ei hätätilanteessa tee mitään.

Palovaroittimen toimintakunto tulee testata säännöllisesti, mikä onnistuu helposti nappia painamalla. Mikäli laite toimii, ei ole syytä huoleen. Jos laite on mykkä testistä huolimatta, kannattaa ensimmäisenä vaihtaa paristot ja katsoa, alkaako se sitten toimia. Mikäli palovaroitin ei muutoksesta huolimatta käynnisty, on aika hankkia uusi laite.

Palovaroitin on lähes poikkeuksetta jokaisesta suomalaiskodista löytyvä turvavaruste, jonka ansiosta vuosittain pelastuu useita ihmishenkiä. Palovaroitin on syytä sijoittaa useampaan huoneeseen, jotta mahdollinen savu tai tulipalo huomataan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Käsisammuttimien huoltaminen

Käsisammutin on usein viranomaisten määräämä tai säädösten edellyttämä varuste, joka on erittäin tarpeellinen mahdollisessa tulipalotilanteessa. On tärkeää, että jokainen työntekijä on selvillä sen paikasta, jotta siitä saa hätätilanteessa mahdollisimman pikaisesti apua. Nopeasti roihua sammuttava laite auttaa onnettomuustilanteissa ja voi ehkäistä palon leviämistä muualle, esimerkiksi rakenteisiin.

Harva kuitenkaan muistaa, että käsisammutin ei välttämättä toimi oston jälkeen ikuisesti, vaan laitteen omistajan tulee huoltaa se säännöllisesti. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto edellyttää säännöllistä tarkastusta, jonka tiheys riippuu säilytysolosuhteista. Laite tulee tarkistaa vähintään kerran vuodessa, mikäli käsisammutinta säilytetään paikassa, jossa on kosteutta, tärinää, lämpötilojen vaihtelua tai pakkasta. Tarkastus kerran kahdessa vuodessa riittää, mikäli palosammutinta säilytetään sisätiloissa kuivassa ja tasalämpöisissä olosuhteissa. Vuosihuollon voi suorittaa Tukesin vaatimukset täyttävissä yrityksissä.

Sammutuspeite

Työpaikkojen taukotiloissa, joissa on esimerkiksi sähköliesi, on saatavilla sammutuspeite, jonka avulla mahdolliset pienet tulipalot saadaan näppärästi tukahdutettua. Sammutuspeitteen hinta on todella edullinen, reilusti alle 30 euroa, ja se on todella kätevä apuväline mahdollisen pikkupalon yllättäessä.

Nostokaluston ja telineiden tarkistus

Työsuojelumääräykset edellyttävät rakennustyömailla viikoittaisia kunnossapitotarkastuksia, mutta toisinaan käyttäjän on hyvä katsastaa vapaaehtoisesti, että laite toimii. Esimerkiksi nostolaitteet ovat erittäin massiivisia kokonaisuuksia ja jos niissä ilmenee yllättävää vikaa, voi seurauksena olla vakava, hengenvaarallinen onnettomuus.

Ennen esimerkiksi rakennustelineelle astumista on hyvä tarkistaa kerran, että sen ohjaus toimii normaalisti, jottei teline putoa alas sille asetetulta tasolta. Pistokoe on hyvä tehdä etenkin, jos kyseessä on vanha laite, jossa on aiemmin ilmennyt ongelmia. Valitettavan usein tällaisiin seikkoihin kiinnitetään toden teolla huomiota vasta sitten, kun onnettomuus on jo tapahtunut.

Kypärän käyttö

Kypärä on yksi keskeisimmistä turvallisuusvarusteista työmailla ja pakollinen monilla työpaikoilla. Se on pieni mutta helppo tapa torjua vakavia vahinkoja, kuten aivovammoja tai -tärähdyksiä. Sen merkitys korostuu erityisesti tilanteissa, joissa päähän putoaa jokin painava esine. Suomalaisilla työmailla kypärää käytetään empiiristen tutkimustemme perusteella todella tunnollisesti, mutta monessa muussa maassa tilanne on varsin toisenlainen. Esimerkiksi Etelä-Eurooppaan suuntautuvan kesälomamatkan aikana rakennustyömailla näkee työntekijöitä, joista yhdelläkään ei päässään kypärää.

Kypärän kunnosta on pidettävä hyvää huolta. On todella tärkeää tarkastaa kypärän kunto joka kerta ennen sen päähän asettamista. Tarkastuskerran aikana on syytä katsoa, ettei päähineeseen ole tullut yllättäviä vaurioita, jotka voivat heikentää sen kuntoa. Jos kunto on huono, on syytä vaihtaa se välittömästi toiseen. Työmaakypäröihin pätee sama kuin pyöräilykypäröihin: se suojaa optimaalisesti ainoastaan silloin, kun siihen ei ole osunut iskuja tai se ei ole kolhiintunut.

Toinen huomiota vaativa seikka on kypärän lukko, jonka toimivuus kannattaa varmistaa jokaisella kerralla. Mikäli se reistailee, on syytä ottaa kypärä välittömästi pois käytöstä. Jos se ei lukkiudu kunnolla, saattaa asialla olla onnettomuustilanteessa vakavia seurauksia – pahimmassa tapauksessa kypärä voi avautua ja lähteä pois päästä mahdollisessa iskussa. Näin ollen pienikin kypärään liittyvä laiminlyönti tai piittaamattomuus voi koitua käyttäjälle todella vahingolliseksi, mikäli siitä ei pidetä huolta.

Työmailla ja tuotantolaitoksissa nousevat esiin vastuukysymykset: työntekijät ovat luonnollisesti vakuutettuja työpaikallaan, mutta mikäli turvavarusteiden käytössä tai kunnossa ilmenee puutteita, voi työnantaja joutua viimeistään mahdollisen onnettomuuden edessä todelliseen liemeen. Vaaratilanteita pyritään ennaltaehkäisemään oikeanlaisella koulutuksella, pistokokeilla ja säännöllisillä tarkastuksilla, mutta aina sekään ei riitä.

 

Työturvallisuus on tiukkaan säädeltyä

Suomessa työturvallisuutta säädellään äärimmäisen tarkasti, mikä on sekä hyvä että huono asia. Työntekijä voi olla luottavaisin mielin siitä, että hän on turvassa, mutta työnantajalla tarkat määräykset voivat aiheuttaa toisinaan harmaita hiuksia. Tämän artikkelin päämääränä on tutkia aihetta objektiivisesti ja katsastaa, mitä kaikkea nykypäivän Suomessa vaaditaan työturvallisuuden saralla, erityisesti työmailla.

Työturvallisuuslaki edellyttää, että työnantaja vastaa kaikista sille kuuluvista velvollisuuksista. Lisäksi työntekijä sitoutuu noudattamaan työturvallisuuslakia sekä hänelle osoitettuja määräyksiä. Työturvallisuuden laiminlyönnistä on ankarat seuraukset – työnantaja voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen, kun taas työntekijä voi tulla vakavissa laiminlyöntitapauksissa irtisanotuksi.

Suomessa on työturvallisuuden ohella tarkat määräykset työsuojelusta, jonka tarkoituksena on ennaltaehkäistä työstä aiheutuvia vaaroja ja haittoja työntekijän terveydelle. Työsuojelua koskevia säännösten ja määräysten noudattamista valvotaan tarkasti. Tämän sektorin ylimpänä valvojana toimii Aluehallintovirasto, joka tekee tarkastuksia työpaikoille.

Monella suomalaisella työpaikalla on viimeisen vuosikymmenen aikana kärsitty rakennuksen ilmanlaatuun liittyvistä ongelmista. Jotkut työntekijät ovat saaneet elinikäisiä oireita, tai huono ilmanlaatu ja haitallisten itiöiden hengittäminen on voinut laukaista niihin liittyviä kroonisia sairauksia. Nimenomaan kosteusvaurioihin ja ilmanlaatuun liittyviin asioihin kiinnitetään Suomessa poikkeuksellisen paljon huomiota, ja muun muassa silmä,- allergia,- ja hengitystieoireiden yhteys ilmanlaatuun tunnistetaan laajasti. Moni työpaikka on siirtynyt kosteusongelmien tai huonon ilmanlaadun seurauksena joko väliaikaisiin tai kokonaan toisiin toimitiloihin

Työsuojelun kehittämiseen liittyvät seikat

Työsuojelu on sanana hieman vieraampi, mutta lyhykäisyydessään se merkitsee työhyvinvoinnin edesauttamista. Hyvinvoiva työyhteisö puhaltaa yhteen hiileen, mikä näkyy vähäisempinä sairauspoissaoloina ja parempina tuloksina. Turvallinen ja terveellinen työympäristö ylläpitävät työn mielekkyyttä, jolloin työtehtävistä suoriutuu ripeämmin ja tehokkaammin.

EU-jäsenyyden myötä Suomen työsuojelulainsäädäntö on mukautettu EU-työsuojelulainsäädäntöön, johon liittyy omat pykälänsä. Koska EU on kulttuurialueena varsin laaja, on eri maiden välillä varsin suuria rakenteellisia eroja. On mahdollista todeta lyhyesti, että Suomen on muiden EU-jäsenmaiden tapaan pyrittävä parantamaan työntekijöiden työympäristön turvallisuutta ja huolehdittava siitä, että työtä tehdään terveyttä suojelevalla tavalla. Suomen perustuslain mukaisesti työvoiman suojelu kuuluu julkisen vallan alaisuuteen, joten työsuojelu on todella monisäikeinen mekanismi.

Ensiapuvalmius

Laki edellyttää, että jokaisella työpaikalla on valmius ensiavun antamiseen. Työnantajan edellytetään antavan työntekijöille tarkat ohjeet siitä, kuinka toimia, jos työympäristössä tapahtuu onnettomuus tai sairaskohtaus. Ensiaputarvikkeita tulee olla riittävästi sekä niiden sijainti täytyy olla selkeästi merkitty, jotta jokainen löytää kyseisen paikan. Paras tilanne on tietenkin se, että jokainen henkilökuntaan kuuluva tietää ensiaputarvikkeiden sijainnin jo ennen, kuin niille on käyttöä. Tietyissä tapauksissa edellytetään lisäksi, että ensiavun antamiseen on osoitettu tietty tila.

Työterveyshuollosta vastaava yhteistyökumppani arvioi työpaikkaselvityksen yhteydessä, millaista ensiapuvalmiuden tarvetta edellytetään. Lisäksi suunnitellaan, millaiset ensiaputaidot ja välineet ovat riittävät. Työnantajan tulee myös nimittää vähintään yksi työntekijä ensiaputehtäviin ja tarjota tälle koulutusta sekä varusteita.

Haitta- ja vaaratekijöihin perehtyminen työympäristössä

Työnantajan tulee suorittaa työstä, työympäristöstä ja työolosuhteista riskien arviointi, jonka tarkoituksena on kartoittaa vaaratekijöitä sekä niiden merkittävyyttä. Tarkoituksena on tehdä toimenpiteitä riskien poistamiseksi tai pienentämiseksi, jotta mahdollisia vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä.

Riskien kartoittamiseen kuuluu niiden aiheuttamien seurausten määrittäminen eli se, onko mahdollisella vahingolla vähäiset, haitalliset vai vakavat riskit. Näiden riskien arvioiminen kuuluu työnantajalle, joka vastaa koko prosessista sekä yrittää minimoida niiden todennäköisyyttä. Työnantajan on hyvä ilmoittaa riskianalyysin tuloksista työntekijöilleen, jotta mahdollisia vahinkoja voidaan ennaltaehkäistä koko työyhteisön toimesta.

Erilaiset lupa- ja turvallisuuskortit

Tietyillä aloilla olevilta työntekijöiltä edellytetään erilaisia lupakortteja, jotta he voivat toimia työssään. Kortteja on alasta riippuen useita ja lähes poikkeuksetta niiden kustannuksista sekä voimassaolosta vastaa työnantaja.

Sähkötyöturvallisuuskorttia edellytetään henkilöiltä, jotka toimivat sähköalalla. Sertifikaatti takaa, että sen suorittanut henkilö tietää muun muassa kaikki keskeiset säädökset, sähkötyöturvallisuusstandardin ja mahdolliset vaaranpaikat. Päivitetyn tiedon ja osaamisen takaamiseksi on kortti uusittava viiden vuoden välein.

Työturvallisuuskortin tarkoituksena on tarjota tietoa työsuojelusta, minimoida työtapaturmien ja vaaratilanteiden määrää työpaikoilla, sekä saada työntekijät kiinnostumaan työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Kortin saanti edellyttää kahdeksan tunnin mittaista koulutusta, joka päättyy työturvallisuuskortin testiin. Työturvallisuuskortti on niin ikään voimassa viisi vuotta.

Suomen pelastusalan keskusjärjestön myöntämää tulityökorttia edellytetään henkilöiltä, joka valvoo, tekee tai vartioi tulitöitä. Sen tarkoituksena on ehkäistä onnettomuuksien syntyä, läpikäydä keskeistä lainsäädäntöä sekä kertoa osapuolten vastuista. Myös tulityökortti on voimassa viisi vuotta.

Hygieniapassia edellytetään henkilöiltä, jotka toimivat elintarvikealalla esimerkiksi elintarvikehuoneistossa tai käsittelevät helposti pilaantuvia ruoka-aineita. Hygieniapassin tarkoituksena on mahdollistaa riittävä tietotaito ruuan turvalliseen käsittelyyn. Hygieniapassin saanti edellyttää kokeen läpäisemistä, mutta osallistujan ei tarvitse osallistua minkäänlaiselle kurssille. Toisin kuin monet muut sertifikaatit, on hygieniapassi voimassa toistaiseksi.

Valviran kehittämän anniskelupassin tarkoituksena on taata riittävä osaamistaso anniskeluravintolassa työskentelevälle henkilölle. Anniskelupassin saanti edellyttää anniskelupassitestin läpäisemistä, joten tiettyä kurssia ei tarvitse suorittaa. Sen sijaan järjestetään valmennuskursseja, joilla tuetaan oppimista ja testiin valmistautumista. Kun passin on saanut hyväksytyksi läpi, on se hygieniapassin tapaan voimassa toistaiseksi.

Edellä mainittujen lisäksi Suomessa voi suorittaa 40 tunnin mittaisen järjestyksenvalvojan peruskurssin, jonka läpäissyt henkilö voi toimia turvallisuustehtävissä esimerkiksi laivalla, festivaaleilla, urheilu- tai yleisötapahtumissa, ravintoloissa tai vaikkapa leirintäalueilla. Järjestyksenvalvojakurssin ja siihen liittyvän kokeen hyväksytysti suorittanut henkilö saa itselleen koulutustodistuksen, jonka avulla voi anoa poliisin myöntämää järjestyksenvalvojakorttia. Kortin suorittaminen edellyttää vähintään 18 vuoden ikää ja nuhteetonta taustaa.

Järjestyksenvalvontakurssin sisältö noudattaa sisäministeriön laatimaa ohjeistusta. Kurssi koostuu teoriaosion lisäksi voimankäyttöön ja turvallisuustarkastuksiin liittyvästä harjoittelusta sekä pelastus-, ensiapu- ja alkusammutuskoulutuksesta. 

Muiden yllämainittujen kurssien tapaan myös järjestyksenvalvojakortin voi suorittaa missä päin Suomea tahansa. Järjestyksenvalvontakortista on suurta hyötyä, sillä vain 40 tunnin koulutuksen avulla voi toimia useissa eri työtehtävissä.